Rekrytointi siirtyy someen

workplace-1245776_640
Kuva Unsplash

Työnantajamielikuvasi ei ole vain se, mitä sanot sen olevan, vaan se muodostuu työntekijöiden, asiakkaiden, kumppaneiden ajatuksista ja puheista. Työntekijöiden sisäiseen kokemukseen vaikuttaa työhön perehdyttäminen ja työyhteisöön tutustuminen, tiimi ja tiimihenki – asioista joihin yrityksessä voidaan vaikuttaa. Yhä useampi yritys kannustaa työntekijöitään työntekijälähettilyyteen, koska se on 50 prosenttia uskottavampaa kuin yrityksen oma viestintä. Työntekijälähettilyydessä yritys antaa työntekijöilleen vapauden kertoa asioista haluamallaan tavalla, omalla ajallaan, omissa kanavissaan. Käänne tapahtui Tom Laineen mukaan noin kolme vuotta sitten, jolloin yritykset sallivat sen. Esimerkiksi Allerin somesääntö on lyhyesti ja ytimekkäästi, että käyttäydy fiksusti. Myös se, miten työntekijöistä pidetään työsuhteen päättymisen jälkeen huolta, vaikuttaa työnantajakuvaan.

Laineen mukaan työnantajamielikuvan luonnissa rekrytointi-ilmoittelulla on vain pieni osa. Yrityksen kannattaa käyttää niitä kanavia, joissa asiakaskunta on jo valmiina. Oma blogi ei aina riitä, jolloin Linkedinin blogia kannattaa käyttää aktiivisesti. Imagomarkkinointi rekryilmoituksin on sanomalehdissä kallista, mutta verkossa halvempaa. Onkin tapahtunut muutos sosiaalisen median suuntaan, joka on edullisin kanava ja väylä suurempiin massoihin. Rekrytointitutkimus 2015 mukaan 81% käyttääkin somea rekrytoinnissa. Yrityksen kannattaakin keskittyä parhaisiin somekanaviin ja mitata tuloksia. LinkedIn on Laineen mielestä paras sosiaalisen median kanava rekrytoinnissa.

Erottautuminen on vaikeaa ja tarvitaan esimerkiksi mainoskampanjoita, että ihmiset löytävät yrityksen rekrytointi-ilmoituksen. Yrityksen omalla rekrytilillä kannattaa olla hakusanakelpoinen nimi. Ilmoituksissa kannattaa käyttää hashtageja kuten #rekry # duuni #työpaikat ja #rekrytointi. Rekrytointi-ilmoitusten kanava päätetään tapauskohtaisesti ja kenttä fragmentoituu jatkuvasti, kun nyt jo Tinderissäkin on työpaikkailmoituksia.

Yleisesti ottaen vain 10% yrityksen päivityksistä saisi olla myyvää. Yrityksen päivityksissä on hiuksenhieno raja milloin tyrkytetään ja milloin tarjotaan infoa. Harva yritys osaa kuunnella keskustelua verkossa. Poikkeuksina Laine mainitsee Stockmannin ja Vallilan.

Lähde: Laine, Tom. (16.3.2017) Rekrytointi ja työnantajamielikuva sosiaalisessa mediassa. Vierailuluento kurssilla Digitaalinen viestintä ja media. Aalto yliopisto.


Jätä kommentti