Uusi sukupolvi käyttää internetin sijaan sovelluksia

Pienempi Viktor Hanacek Picjumbo phone
Kuva: Viktor Hanacek Picjumbo.com

Suomalainen ohjelmoija ja lastenkirjailija Linda Liukas totesi viime joulukuussa Kauppalehden haastattelussa, etteivät lapset enää tiedä, mikä internet on. Internetin sijaan lapset käyttävät sovelluksia, joita Liukas kuvaa hoidetuiksi puutarhoiksi verrattuna internetin aarniometsään. ”Se on sääli, että tästä tuli pienten kuppikuntien maailma”, Liukas toteaa haastattelussa.

Ajasta ja paikasta riippumattomuudesta puhuttiin jo internetin alkuaikoina, mutta mobiilisovellus on oikeasti paikasta ja ajasta riippumatonta. Toisaalta nykyään vaikuttaa siltä, että kaikkiin toimintoihin pitää ladata oma erillinen sovelluksensa. Jos palvelua voisi käyttää verkossa, se toimisi kaikilla alustoilla, mikä nyt näyttää unohtuneen.

Suosituimmat sovellukset ovat Applen ja Googlen, mikä varmasti johtuu Android- ja iOS-mobiililaitteiden suosiosta. Osalla yrityksillä on myös internetsivut, jotka toimivat samaan tapaan kuin sovellus. Sovelluksen avulla yritys voi kuitenkin lähettää käyttäjälle notifikaatioita tai päästä käsiksi esimerkiksi käyttäjän kameraan ja kuviin. Kaikkien näiden kanavien ylläpito on kuitenkin kallista. Sovelluksen kehittäminen maksaa ja sitten sitä täytyy myös päivittää, mikä aiheuttaa lisäkuluja.

Mobiilisovellus mahdollistaa lokalisoinnin ja personoinnin

Esimerkiksi kuluttaja-asiakkaiden kanssa tekemisissä olevat yritykset ovat tehneet entisistä extraneteistä responsiivisia sovelluksia. Mobiilisovelluksesta tuleekin vaihtoehtoinen käyttöliittymä moneen asiointipalveluun. Etenkin kanta-asiakkaat ovat innostuneet sovelluksista, kuten Überin kanssa kisaavasta Taksiliiton Valopilkusta.

Sovellukset mahdollistavat kaiken kattavan läsnäolon (ubiquity), lokalisoinnin sekä personoinnin, mikä luo illuusion yksilöllisyydestä. Sovellukset tekevät mahdolliseksi kokemusten jakamisen muissa kanavissa (omni channel). Tärkeää on myös käyttömukavuus ja hauskuus. Sovellusten ostopolun kosketuspisteet ovatkin design, käyttöliittymä ja käyttökokemus.

Pienempi rami-al-zayat-unsplash
Kuva Rami Al Zayat Unsplash.com

Mobiili-brändäyksessä tärkeää onkin tunnistettavuus, käyttökokemus ja estetiikka. Brändin identiteetillä ja persoonallisuudella on enemmän merkitystä sovelluksissa, koska sovelluksia on niin huomattavasti. Miten sitten saada asiakkaat sitoutettua maksajiksi ja käyttäjiksi? Moni sovellus on ladattavissa ilmaiseksi ja vain lisäominaisuudet maksavat. Kuluttaja odottaa sovelluksilta tiedollista hyötyä, identiteetin rakennusaineksia, sosiaalisia suhteita, mukavuutta ja helppoutta arkisiin toimintoihin sekä taloudellista hyötyä. Parhaimmillaan mobiilisovelluksella voidaan luoda asiakkaan tilanteeseen ja tarpeeseen liittyvä kokemus, joka on vapaa verkon häiriötekijöistä ja joka voidaan toteuttaa brändin identiteetin mukaisesti.

 

Muut lähteet: Majapuro, Marketta (14.3.2017) Mobiilisovellusten brändäys. Luento kurssilla Digitaalinen viestintä ja media, Aalto yliopisto.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s