Visuaalinen viestintä on arkipäiväistynyt ja demokratisoitunut

emoticons-773995_640

2010-luvulla kuvien määrä ja merkitys verkkoviestinnässä on kasvanut voimakkaasti. Yhteiskunta on menossa visuaalisempaan suuntaan ja maailma ymmärretään yhä enenevässä määrin kuvallisesti eikä sanoin. Samalla ihmisistä on tullut tuottajia. Voidaankin puhua tuottajan ja kuluttajan yhdistymisestä (prosumer). Kuvista, videoista ja hymiöistä on muodostunut vakiintunut tapa viestiä verkossa. Tuloksena verkon käyttäjät eivät vain julkaise ottamiaan kuvia, vaan käyvät kokonaisia keskusteluja kuvien välityksellä.

Syitä visuaalisen sisällön tuottamiseen ja kulutukseen ovat itseilmaisu, eskapismi, muiden elämään kurkistaminen (peeking), politiikka (pyritään muovaamaan mielipiteitä), yhteenkuuluvuus, tyydytys tykkäyksistä sekä identiteettityö. Kuvan prosessointi riippuu vahvasti esimerkiksi kulttuurista, eivätkä kaikki välttämättä näe samaa asiaa samassa kuvassa. Professori Miikka J. Lehtonen viittaa Burkeen (1984), joka on todennut, että tapa nähdä on tapa olla näkemättä.

Kaikki alkoi luolamaalauksista

Visuaalinen viestintä yksi vanhimmista viestintätavoista alkaen muinaisista luolamaalauksista. Esimerkiksi piktogrammeja tehtiin jo 4000 eaa.

HSL piktogrammit
HSL:n piktogrammit. Kuva HSL.

Lehtonen kysyykin, tyhmentävätkö vai avartavatko kuvat keskustelua. Kuviin on historiallisesti suhtauduttu hieman nuivasti. Painotekniikoiden kehittymisen myötä kuvat eivät enää Lehtosen mukaan olleet salonkikelpoinen tapa kommunikoida ja tämän myötä kirjoitettu informaatio korvasi kuvan tapana luoda merkityksiä. Kuvia ymmärsivät kaikki, kun puolestaan lukutaito ei ollut kaikkien ulottuvilla.

Egypti emojit
Siirrymmekö kirjoittamaan kokonaan emojeilla?

Nykyään visuaalisten sisältöjen kulutuksesta ja tuotannosta on tullut helpompaa kannettavien laitteiden (mobile devices) kuten älylaitteiden, tablettien ja älypuhelinten yleistyessä. Esimerkiksi Tangerine (2015) oli ensimmäinen pelkästään iPhonella kuvattu elokuva. Mahdollisuudet tuottaa sisältöä visuaalisesti ovatkin kasvaneet ja demokratisoituneet. Vuonna 2015 älypuhelimia myytiin 1,4 miljardia vuodessa. Esimerkiksi Instagramissa jaetaan 80 miljoonaa kuvaa joka päivä (2016) ja palvelussa on jaettu vuoteen 2016 mennessä jo 40 miljardia kuvaa. Lisäksi Grouponin mukaan noin 80 % katsoo verkosta videoita viikoittain ja 50 % katsoo videoita joka päivä.

Esimerkiksi infograafeilla onkin todistetusti emotionaalista valtaa vaikuttaa päätöksentekoon. Muun muassa tarkoitushakuisella rajaamisella saa muokattua ihmisten asenteita. Esimerkiksi tästä Lehtonen viittaa Valtiovarainministeriön taannoin tekemään graafiin työttömyydestä.

Ministeriö graafi

Visuaalisen viestinnän arkipäiväistyessä muotoiluajattelu onkin muuttunut yrityksissä uskottavammaksi ja esimerkiksi strategia saatetaan nykyään visualisoida.

 

Lähde:

Lehtonen, Miikka J. (21.3.2017) Visual communication & digital cultures: what, why & how. Luento kurssilla Digitaalinen viestintä ja media. Aalto yliopisto.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s