ETLAn tutkimusjohtaja Petri Rouvinen katsoo digitaalisuuden merkitsevän neljättä teollista vallankumousta ja kysyy Elinkeinoelämän keskusliiton blogissa, onko Suomi siihen valmis.
Kun yritysten sekä sisäiset liiketoimintaprosessit että myytävät tuotteet ja palvelut kytketään verkkoon, datan merkitys liiketoiminnalle korostuu entisestään ja syntyy uusia datapohjaisia, älykkäämpiä palveluinnovaatioita, Suomi – teollisen internetin Piilaakso -selvityksessä uskotaan. Teollisessa internetissä sensorit, koneet, prosessit ja palvelut tuottavat jatkuvasti tietoa, jota jalostamalla voidaan ennakoida ja automatisoida työvaiheita.
Samalla alustatalous on trendinä nyt nousussa kansainvälisesti ja merkittävä osa digitaalisen talouden esiinmarssia. Suomessa yritysten digialustoja koskevaa keskustelua käydään Rouvisen mukaan lähinnä käsitteen teollinen internet alla.
Kun suomalaisyrityksissä vasta odotetaan leviävätkö kuluttajamarkkinoilla hyvin vastaanotetut palvelujen jakelumallit, kuten Applen ja Googlen sovelluskauppa Spotify, AirBnB sekä Uber, myös yritysten välisille markkinoille, New Yorkin pörssissä jo puolet kahdenkymmenen arvokkaimman yrityksen joukosta katsoo olevansa digitaalisia alustayrityksiä.
Eurooppalaisten alustayritysten yhteenlaskettu pörssiarvo onkin vain noin viisi prosenttia vastaavien amerikkalaisten yritysten pörssiarvosta.
Uudenlaisten alustatalouden palveluiden tuottamiseen tarvitaan teknologista osaamista, mutta keskeistä on se, miten teknologiaa hyödynnetään tarpeiden täyttämiseen. Liiketoiminta tuleekin rakentaa asiakaslähtöisesti ja systemaattisen arvonluonnin näkökulmasta. Aloittelevien alustojen haasteena on monesti se, että ilman loppukäyttäjiä alustan on vaikea houkutella palveluntarjoajia ja sovelluskehittäjiä, ja ilman palveluntarjoajia ja sovelluskehittäjiä alusta ei myöskään ole kiinnostava loppukäyttäjien silmissä.
Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta -selvityksen mukaan yllättävän harvan suomalaisyrityksen suunnitelmissa on kuitenkin oman digialustan ja sen päälle rakentuvan palveluekosysteemin luominen. Poikkeuksen tässä muodostavat start up -yritykset.
Suomi – teollisen internetin Piilaakso -selvityksen mukaan Suomella on kolme tulevaisuuspolkua. Ensimmäisen mukaan jos se toteutuu, että Suomesta tulee teollisen internetin Piilaakso, vuoteen 2023 mennessä meillä on 48 000 uutta työpaikkaa. Toisen kehityspolun mukaan Suomesta kuoriutuu ketterä soveltaja ja vuoteen 2019 mennessä työpaikat lisääntyvät 16 000 hengellä. Kolmannen ja pessimistisimmän arvion mukaan Suomesta tulee perässähiihtäjä ja teollisuuden työpaikoista katoaa 80 viikossa vuoteen 2019 mennessä ja jalostusarvo ja investoinnit ovat miinuksella.
Aika näyttää, minkä kehityskulun Suomen teollisuus valitsee. Ainakaan tiedosta ei ole pula, vaan selvityksiä aiheesta on tehty huomattavasti.
Muut lähteet: Eskola, Antti TEM (2.3. 2017) vierailuluento Alustatalouden menestystarinoita kurssilla Digitaalinen viestintä ja media. Aalto yliopisto
Aino Hela sisällöntuotanto lehdistösuhteet 