Digitaalisuuden myötä liiketoiminta on muuttunut. Kun ennen päätöksenteko tapahtui ylhäältä alas, nyt päätöksenteko on ruohonjuuritasolla. Ennen panostettiin taaksepäin katsomiseen siinä missä nyt katsotaan eteenpäin. Ennustettavuuden ja mittaamisen tilalle onkin nyt tullut muutoksen pysyvyys ja sumeus. Kun ennen keskityttiin tiedottamiseen ylhäältä alas, on sosiaalinen media lisännyt uudessa maailmassa vuoropuhelua ja kuuntelemista. Myös digitaalinen WOM on tärkeää (tätä voi verrata social sellingiin). Ihannetapauksessa somessa tapahtuu positiivinen leimahdus, joka parantaa yritysimagoa ja mainetta.
Lisäksi työn jäsentämisen tavat muuttuvat, siinä missä aikaisemmin vaadittiin fyysistä läsnäoloa, ovat nyt esillä virtuaalitiimit ja etätyö. Entiset tarkat deadlinet ovat muuttuneet jatkuvaan päivittämiseen 24/7/365.
Ohessa tämä sama vielä lyhyen videon muodossa:
Arvo-ajattelu on keskeistä: kuluttajan näkökulma pyritään tuomaan esiin esimerkiksi muotoiluajattelussa (design management). Tähän vaaditaan kokonaisuuksien hallintaa ja ketteryyttä. Asiakas- tai käyttäjäkokemus rakentuu ja rakennetaan digitaalisesti niin verkkosivuilla, somessa kuin mobiilisovelluksissakin. Tiedon jakaminen korostuu. Pelkkä blogi yrityksen sivuilla ei välttämättä riitä, eikä siitä tule tarpeeksi heijastusvaikutusta. Blogin sisällöstä voidaankin tehdä heijastuma Linkediniin, Facebookiin, Twitteriin, infograafi Pinterestiin ja Powerpoint SlideShareen.
Digitaalinen viestintä on parhaimmillaan monikanavaista ja moniäänistä, multisemioottista yhdistäen tekstiä, kuvaa, ääntä ja liikettä, verkostoja synnyttävää, kohdennettua läsnäoloa ja aitoa dialogia.
lähde: Majapuro, Marketta (21.2.2017) luento kurssilla Digitaalinen viestintä ja media. Aalto yliopisto.
Aino Hela sisällöntuotanto lehdistösuhteet 