Teknologian uusi aamunkoitto vai paluu kivikaudelle?

Heräät aamulla myöhässä, koska puhelin ei soinut. Puhelin ei meinaa toimia ollenkaan, etkä saa sen vuoksi valoja päälle tai aamukahvia keitettyä. Ulkona auto ei inahdakaan ja päädyt menemään julkisilla töihin. Töissä pomo kutsuu sinut puhutteluun sosiaalisen median päivityksesi vuoksi. Et ole kuitenkaan päivitystä tehnyt. Keskustellessasi pomon kanssa tulee sähkökatko. Katsot ulos ikkunasta ja koko seutu on pimeänä. Valot palaavat ja menet kotiin töistä paloautojen keskelle. Jääkaappisi on murtauduttu ja sytytetty tulipalo. Kaukaista tulevaisuutta? Ei vaan nykyhetkeä, missä kaikki laitteemme ovat yhteydessä internetiin ja jossa yhdeksi tärkeämmäksi kuluttajataidoksi muodostuu laitteiden asennus ja perusasetusten poisto, jotta kukaan ei pysty murtautumaan etänä laitteisiisi. Lisäksi kuluttajan on huolehdittava siitä, ettei kodin laitteisto ole täynnä viruksia.

1 PIENEMPI greg-rakozy-38802 Unsplash

Kuun alussa uutisoitiin Wikileaksin uusista löydöistä, joiden mukaan mikään laitteemme keräämä data – oli kyseessä sitten älypuhelin, auto, mikrofoni tai televisio – ei ole enää turvassa. Tämä sai Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin neuvonantajan Kellyanne Conwayn väittämään (perättömästi), että Obaman hallinto kuunteli Trumpia presidentinvaalien alla muun muassa mikroaaltouunin avulla.

Valtioneuvoston selvityksessä Suomi – teollisen internetin piilaakso maalaillaan tulevaisuutta, jossa lapsen syntymän yhteydessä lapsi saa digitaalisen henkilötunnisteen ja yksityisen datapilven, jonka avulla asioida ja toimia turvallisesti sekä yhteiskunnan, esineiden ja asioiden internetissä (IoT) että teollisessa internetissä. Toisin sanoen anonyymiys internetissä olisi ohitse. Tämän katsotaan lisäävän toimijoiden luotettavuutta, mikä on yksi keskeisimmistä teemoista tulevaisuuden digitalisaatiossa Suomen muuttuessa tietoyhteiskunta 2.0:ksi. Samalla digitaalinen tunnistautuminen ja tietoturva tulevat korostumaan. Sipilän hallitusohjelmassa (2015) päätettiin rakentaa digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. Siinä päätettiin muun muassa esineiden internet -ohjelmasta, joka koordinoisi eri ministeriöiden toimet.

2 IoT ja teollinen internet

Valtioneuvoston selvityksen mukaan verkkoon kytketyt älykkäät tuotteet ja palvelut mahdollistavat yritykselle entistä tehokkaammat toimintatavat, kun reaaliaikainen näkyvyys sisäisiin prosesseihin ja asiakkaan todelliseen tarpeeseen paranevat.

Qvantelin CTO Niilo Neuvo näkee esineiden internetin (IoT) helpottavan tavallisen kuluttajan elämää. Esimerkiksi energiankulutus on nyt helppo optimoida. Samalla automaatio kasvaa. Sähkömittarit esimerkiksi nykyään ilmoittavat sähkönkulutuksen automaattisesti sähkölaitokselle, eikä erillistä ilmoitusta tarvita. Uudet autot soittavat hätäkeskukseen kun tulee kolari. Vesivahingot on helpompi havaita ajoissa, jos asunnossa on mittareita. Kaiken tämän ansiosta turvallisuus kasvaa. Neuvo muistuttaa, että esineiden internet mahdollistaa valvonnan, missä valvonta muuten olisi mahdotonta. Teollinen internet ja esineiden internet mahdollistavatkin datan systemaattisen keräyksen ja toiminnanohjauksen. Neuvo toteaa, ettei teollinen internet ole mikään uusi juttu, vaan tehtaat ovat olleet jo pitkään automatisoituja. Teollisen internetin avulla onnistuu esimerkiksi viemäriverkoston seuraaminen.

3 PIENEMPI samuel-zeller-158996unsplashcom

Kerätyllä datalla ei ole kuitenkaan mitään arvoa, ellei sitä käytetä. Tähän tarvitaan keinoälyä (AI). Stephen Hawking varoitti keinoälyn vaaroista vuonna 2014 ja siitä, että se saattaisi merkitä ihmiskunnan tuhoa.  Juha Sipilä puolestaan julisti tämän vuoden helmikuussa haluavansa Suomen keinoälyn ykkösmaaksi. Tavallisen tallaajan mielikuvia keinoälystä ovat muovanneet scifi-elokuvat, joissa koneet kehittyvät ylivertaisiksi ihmisiin nähden.

Neuvo ei näe keinoälyssä olevan vaaroja. ”Internet on vielä aika tyhmä, joten veisi aika paljon aikaa, että koneet valloittaisivat maailman,” hän toteaa. Virus voi kuitenkin tehdä pahaa jälkeä. Lopputulemana onkin, että IoT:stä enemmän hyötyä kuin haittaa, vaikka se tietysti lisää haavoittuvuutta, minkä vuoksi tietoturvaan on panostettava. IoT laitteiden etämurtoon on matalampi kynnys kuin tavalliseen murtoon, koska murron voi tehdä etänä ulkomailta. Myös rikollisten kiinnisaaminen saattaa olla vaikeampaa.

Neuvo näkee teollisessa internetissä riskinä teollisuuden kyberhyökkäyksen, joka esimerkiksi pimentäisi sähköverkon. Teoriassa kyberhyökkäys voi toteutua. Esimerkiksi Suomessa lämmöntuotanto on tärkeää, jolloin murrolla voi saada paljon tuhoa aikaan. Neuvo tosin lohduttaa, että tässäkin tilanteessa kaikki olisi korjattavissa.

Muut lähteet:

Neuvo, Niilo, CTO Qvantel puhelinhaastattelu 25.2.2017

Kuvat: Unsplash.com ja Suomi -teollisen internetin piilaakso -selvitys

Blogi ilmestynyt ensi kertaa 20.3.2017 Digitaalinen viestintä ja media -kurssin blogissa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s