Pelkästään valtiot eivät pyri rajoittamaan verkkoliikennettä, vaan sitä tekevät myös yritykset. Sosiaalisen median alustat sensuroivat kuvia ja päivityksiä. Google muokkaa hakutuloksia käyttäjän olinpaikasta tai muista tiedoista riippuen. Verkkomaailmaa hallitsevilla yrityksillä onkin yhä suurempi vaikutus siihen, mitä käyttäjät tosiasiassa näkevät ja minkälaiset sisällöt saavat verkossa eniten huomiota. Alustojen valta onkin luonut julkisuuteen uudet portinvartijat: hakukoneiden ja sosiaalisen median toimintaperiaatteet ja algoritmit.
Vahvistusvinouma ruokkii informaatiokuplaa
Viime aikoina on katsottu, että verkko estää vapaata julkista keskustelua, mikä johtuu julkisuuden pirstaloitumisesta ja polarisoitumisesta ja johtaa informaatiokupliin. Väliverrosen blogikirjoituksen mukaan sosiaalisista kuplista onkin tullut yksi tärkeimmistä 2010-luvun mediailmiöistä. Yhä useammin median käyttäjän uutisvirta suodattuu tänä päivänä sosiaalisen median palvelujen kautta. Eri kuplat eriytyvät toisistaan ja polarisoituvat. Tämä johtaa siihen, että ihmiset alkavat elämään yhä enemmän omissa, erityisissä todellisuuksissaan, jotka eivät käy keskustelua keskenään. Eli Pariserin mukaan personointi voi tuottaa käyttäjälleen tuloksia, jotka vahvistavat hänen maailmankuvaansa, mutta eivät haasta ajattelemaan asioita toisesta näkökulmasta. Informaatiokuplissa saatavilla oleva tieto ja ideat köyhtyvät ja uusien näkökulmien, ideoiden tai faktojen löytäminen on entistä hankalampaa. Erimielisyyksien ja uusien ajatusten löytäminen tulee olemaan haasteellista, ottaen huomioon sen kuinka suosittuja internet ja sosiaalinen media ovat lähteenä poliittiselle informaatiolle ja uutisille. Informaatiokupla muodostuu, koska ihmiset ovat taipuvaisia suosimaan ennakkokäsityksiään tukevaa informaatiota. Tätä kutsutaan vahvistusvinoumaksi.
Vahvistusvinoumaan liittyy läheisesti echo chamber eli ”kaikukammio” -käsite, mikä tarkoittaa keskinäistä yhteyttä ja tietojen vaihtoa samanmielisten kanssa. Echo chamber vahvistaa helposti olemassaolevia käsityksiä eli tosin sanoen vahvistaa entisestään keskustelijoiden vahvistusvinoumaa.
Keskeisiä teknisiin ohjelmistoihin piiloutuvaa vallankäyttöä on se, että käytettyjen ohjelmien algoritmit ohjaavat mitä sisältöä näytetään. Tämä johtaa siihen, että informaatiotodellisuus personoituu käyttäjälleen, joten hän ei ikinä altistu vastakkaisille mielipiteille tai joudu keskusteluun muiden mielipiteiden kanssa. Suuri osa löytää uutiset sosiaalisen median kautta (Suomessa 24 prosenttia) tai hakukoneiden kautta (Suomessa 15 prosenttia) Tosin Suomessa suuri osa (62 prosenttia) menee yhä sivustolle suoraan. Informaatiokuplat ovat ongelma myös, koska ne piilottavat tai poistavat kanavia, missä eriävät mielipiteet voisivat kohdata. Vähemmistöt tarvitsevat erityistä huomiota, jotta he saisivat asiansa esiin suurelle yleisölle. Jos nämä filtterit näyttävät meille vain sen, mitä algoritmit pitävät oleellisena, ainoa keino tavoittaa suuri yleisö on mainonnan kautta tai filttereitä muuntelemalla. Tämä jakaa ihmiset niihin varakkaisiin, joilla on varaa mainostaa ja niihin, jotka ovat teknologisessa kehityksessä muita edellä ja pystyvät käyttämään algoritmejä omaksi edukseen tuodakseen mielipiteensä esiin.
Kuplakeskustelua on kiihdyttänyt Donald Trumpin vaalivoitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Moni liberaali yhdysvaltalaistoimittaja eli informaatiokuplassa, jossa Trumpin voitto oli yllätys. Facebookin dataa seuranneen Ezyinsightsin mukaan Trump oli vaalien todennäköinen voittaja koko ajan, koska hänen tiiminsä hyödynsi algoritmia tehokkaammin kuin Hillary Clintonin tiimi.
Yksilö ei voi protestoida, jos hän ei tiedä, mitä tapahtuu
Informaatiokuplat ovat ongelmallisia, koska läpinäkymättömät filtterit vähentävät valinnanvapautta. Kansalaisten tulisi olla selvillä eri mielipiteistä ja vaihtoehdoista, jotta he voisivat tehdä rationaalisia päätöksiä. Sosiaalisen median käyttäjille pakotettu filtteri vahingoittaa heidän autonomiaansa, koska se ehkäisee heidän vapaata valintaansa ja sitä, että he voisivat vapaasti arvioida, mitä ovat asiasta mieltä. Lisäksi vallankäyttö vääristyy ja median vapaus vaarantuu, jos algoritmit tehdään niin, että ne ajavat tietyn ryhmän asiaa.
Yksilö ei voi protestoida, jos hän ei tiedä, mitä tapahtuu. Informaatiokupla voi estää luotettavia informaation lähteitä, mikä voi johtaa siihen, että kansalaiset eivät enää tiedä tärkeistä uutisista. Sisältöjen suodattaminen onkin potentiaalinen uhka sananvapaudelle, uusille innovaatioille, yhteisöllisyydelle ja demokratialle. Kysymys onkin lopulta siitä, ovatko sosiaaliset kuplat pelkästään internetin ja sosiaalisen median aikaansaamaa. Ne ovat esimerkki siitä, miten verkolla on valtaa vaikuttaa julkisen keskustelun rakenteisiin yhä enemmän.
Lähteet:
Ala-Fossi, Marko: Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan haasteet. Teoksessa Kenen media? (148-175) 2015. Osuuskunta Vastapaino.
Bozdag, Engin; Gao, Qi; Houben, Geert-Jan; Warnier, Martijn: Does offline political segregation affect the filter bubble? An empirical analysis of information diversity for Dutch and Turkish Twitter users. Computers in Human Behavior 41 (2014), 405–415.
Bozdag, Engin & van den Hoven, Jeroen: Breaking the filter bubble: democracy and design. Ethics and Information Technology 2015, Vol.17(4), 249-265.
Hämäläinen, Veli-Pekka, 13.11.2016: Näin Trumpin koneisto jyräsi vastustajansa Facebookissa – eikä puolet meistä huomannut mitään. Yle Uutiset. [Online], [Viitattu 5.1.2017]. Saatavissa: http://yle.fi/uutiset/3-9286461
Karppinen Kari: Kiistellyt käsitteet. Teoksessa Kenen media? (38-63) 2015. Osuuskunta Vastapaino.
Karppinen, Kari & Hakala, Salli (10.10.2016). Sananvapaus ja julkisuusperiaate. Luento kurssilla Viestinnän rakenteet ja viestintäpolitiikka. Helsingin yliopisto.
Karppinen, Kari (31.10.2016). Suomen viestintäjärjestelmä. Luento kurssilla Viestinnän rakenteet ja viestintäpolitiikka. Helsingin yliopisto.
Karppinen, Kari (14.11.2016). Internetpolitiikka. Luento kurssilla Viestinnän rakenteet ja viestintäpolitiikka. Helsingin yliopisto.
Majapuro, Marketta (23.2.2017) Digitaalisesta liiketoiminnasta sosiaalisen median echo chamberiin. Luento kurssilla Digitaalinen viestintä ja media. Aalto yliopisto.
Väliverronen, Esa, 21.8.2014: Sosiaalinen kupla kaventaa mediamaisemaa. [Mediayhteiskunta -blogi], [Viitattu 5.1.2017]. Saatavissa: https://medykblog.wordpress.com/2014/08/21/sosiaalinen-kupla-kaventaa-mediamaisemaa/
Aino Hela sisällöntuotanto lehdistösuhteet 